Rauhoituksia Metsäkanalinnut pyytä lukuunottamatta ovat rauhoitettuja kaikkialla Salo-Veikkojen riistamailla. Jäsen saa kuitenkin metsästää yhden urosteeren ja urosmetson/kaudella 2008-2009

Palaa etusivulle                      Metsästys Metsästysajat Rauhoitukset Kokoukset Tiedotteet Puheenjohtajan palsta

Metsästys on vastuuta metsästysalueista. Hinnerjoella metsästys toteutuu paikkakunnan oman metsästysseuran puitteissa. Maanomistajat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vuokranneet maittensa metsästysoikeudet Salo-Veikoille. Näin jäsenet voivat harjoittaa monipuolisesti metsästystä ja samalla pystytään järjestämään riistanhoito tarkoituksenmukaisella tavalla. Seuran jäsenistä noin puolet on maan- ja metsäomistajia, minkä johdosta metsänomistajien näkemykset esimerkiksi hirvivahingoista sekä metsissä laiduntavien hirvien määristä saadaan hyvin huomioitua. Vaikka Hinnerjoen alueille kohdistuu talviaikaan painetta esim. rannikolta muuttavista hirvistä ovat taimikoihin kohdistuneet hirvivahingot pysyneet meillä suhteellisen pieninä.  Seuramme jäsen Janne Aro toimii riistanhoitoyhdistyksen hirvivahinkoarvioijana. Jos metsänomistajat havaitsevat taimikoissaan hirvien aiheuttamia tuhoja on hyvä ilmoittaa asiasta hänelle tai seuran puheenjohtaja Matti Salko'lle. Heiltä saa ohjeita kuinka tulee menetellä mahdollisten korvausten hakemisessa.  Metsästysseuralle tehty ilmoitus takaa myös sen että tilanne huomioidaan kaatolupien anomisessa ja varsinaisen metsästyksen kohdistamisessa. Riistanhoitoa Metsissä tehdään riistanhoitotyötä.  Riistan ruokinnalla pyritään tietysti parantamaan tiettyjen lajien selviytymistä, sekä samalla ohjaamaan niitä sopiville elinalueille.  Hirvet ja peurat tulisi saada asettumaan kauemmaksi vilkkaasti liikennöityjen teiden läheisyydestä. Samoin voidaan houkutella niitä pois aiheuttamasta tuhoja taimikoille ja viljelyksille. Ruokinta myös helpottaa eläinten ravinnon saantia, jolloin niiden ei tarvitse  turvautua hätäravintoonsa esimerkiksi mäntyjen ja kuusien vuosikasvaimiin. Luonnollisesti tärkeimpänä lähtökohtana on se että talvehtivat hirvi- ja peurakannat eivät kasva liian suuriksi vaan pysyvät kohtuullisissa määrissä. Pienpetojen sekä rusakoiden metsästys on myös riistanhoitoa. Jos niiden kantaa ei mitenkään metsästyksellä vähennetä on vaarana että luonto itse tekee harvennusta tautien muodossa. Niistä voi joskus aiheutua vahinkoja myös ihmislle ja kotieläimille. Meilläkin on esimerkkejä jänisrutosta (tularemia) joka saattaa tarttua ihmisiin. Supikoirissa ja ketuissa yleisin tauti lienee kapi, joka helposti leviää niistä myös koiriin. Pienpetojen metsästys auttaa erityisesti metsäkanalintuja, joiden kannat ovat vähentyneen viime vuosikymmeninä huomattavasti. Metsästys Hinnerjoella Hinnerjoella on kohtuullisen hyvät mahdollisuudet metsästykselle. Maat ovat pääsääntöisesti vuokrattuja kaikkeen metsästykseen. Se on tärkeää sillä suurin osa seuran jäsenistä metsästää muuta riistaa kuin hirvieläimiä. Kettuja, supeja ja minkkejä metsästetään paljon. Jäsenillä on käytössään useita ajokoiria sekä luolakoiria hätyyttämään petoja tarpeen tullen ulos pakoluolistaan. Jäniksiä ja rusakoita on myös runsaasti ja niitäkin pyydetään pääosin koirien avustuksella. Kyyhkysiä ja vesilintuja metsästetään jonkin verran. Jahti keskittyy suurimmaksi osaksi jahtikauden avaukseen elokuussa. Niiden osalta saalismäärät ovat suhteellisen vähäisiä. Todennäköisesti metsästäjien tekemä vesilintujen ruokinta kasvattaa niiden määrää enemmän.kuin muutaman päivän aikainen metsästys vähentää. Hirvien ja peurojen metsästys on viimevuosina ollut ylivoimaisesti tärkeintä. Hirvieläinten määrät ovat kasvaneet kaikkialla maassamme. Hinnerjoella metsästetääm vuosittain noin 20-30 hirveä ja lähes sata peuraa, tämä on riittänyt pitämään kannan tasaisena. Metsäskauris on leviämässä alueelle, mutta niiden kanta ei toistaiseksi kestä metsästystä. Kauristilannetta seurataan vuosittain, muun metsästyksen yhteydessä. Metsästysalueilla liikkuu myös suurpetoja. Ilves on varsin tavallinen vieras ja verottaa jonkin verran jäniksiä, peuroja sekä metsäkauriita. Toistaiseksi ei ole havaintoja kotikissojen tappamisista. Monin paikoin muualla ilvekset ovat vierailleet jopa talojen pihoissa kissajahdissa. Metsästysalueen eteläpäässä, Vaaljoen ja Vallolammin nurkilla on viime vuosina tehty useita havaintoja karhuista. Myös susien on todettu liikkuvan Hinnerjoen alueella. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan suurpetojen määrät kehittyy.

Rakennuskausi Jo talvella aloitettiin kotaprojekti Vaaljoella.  Talkoolaisia on ollut paljon mukana ja työt edistyneet hienosti. Kuvassa kevään ensimmäisen talkoopäivän osallistujia. .

Kesäkausi 2009: Ampumaharjoitukset alkoivat heti vapun jälkeen. Julkisuudessa olleet ikävät ampumatapaukset ovat aiheuttaneet rajoituksia myös metsästäjien ampuma-aseiden hankintaan. Esimerkiksi loukku- ja luolakoirametsästäjien on hankampaa saada hankintalupia pistoolityyppisille aseille. Tuleva lakiuudistus tiukentaa asemääräyksiä edelleen. Myös metsästäjien on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota ampuma-aseiden säilyttämiseen, kuljettamiseen sekä ammunnan harjoitteluun. Kaikki ne ovat tärkeitä tekijöitä aseturvallisuuden suhteen. Tiedossa on että viranomaiset tulevat jatkossa valvomaan tarkkaan kaikkea aseisiin liittyvää toimintaa.  Ampumatoimikunta järjestää useita harjoituksia seuran radalla. Harjoituskilpailut ovat mainio tilaisuus kehittää ampumataitoa sekä aseenkäsittelyä. Radalla harjoitellaan ja kilpaillaan, luodikolla, pienoiskiväärillä sekä hirvikiväärillä. Mukana on myös pistoolikilpailuja sekä erikoisuutena muutama kisa suustaladattavilla mustaruutiaseilla (pistooli ja kivääri). Hirvimetsästykseen osallistujat ovat velvoitettuja ampumaan seuran harjoituskilpailuissa hirvikiväärillä 120 pistettä tai vähintään 70 pistettä +  valtion hirvikokeen, mikä katsotaan 50 pisteen arvoiseksi suoritukseksi. Haulikkolajit ammutaan Euran keskusampumaradalla. Kevät-2009: Aktiivisen metsästyskauden jälkeen aloitettiin taas uusi kotaprojekti. Tällä kertaa Vaaljoen tien varressa, jonne nousee upea kota metsästäjien sekä kyläläisten taukopaikaksi. Joulu-2008: Moni seuran jäsenistä piti kesällä päätettyä joulurauhoitusta epäonnistuneena. Talvella ennnen joulua pidettiinkin ylimääräinen kokous, jossa päätettiin tapaninpäivän rauhoittamisesta. Muuten kesäkokouksen päätöksiin oltiin tyytyväisiä. 31.7.08 Kesäkokouksessa päätettiin metsästykseen liittyvistä asioista. Rauhoitusalueena säilyy edelleen pururata ja sen ympäristö. Metsäkanalinnuista saa metsästää pyytä vapaasti sekä  yhden urosteeren ja urosmetson per jäsen. Muuten metsäkanalinnut ja peltopyy ovat rauhoitettuja. Joulun rauhoitusaika muuttuu siten että ns. joulurauha kestää jouluaaton ja joulupäivän ajan siis 24-25.12.2008. Tapaninpäivä on ikimuistoisista ajoista lähtien ollut perinteinen jouluajelu- sekä metsästyspäivä. Kokouksessa keskusteltiin ja äänestettiin asiasta. Tiukan äänestyksen jälkeen (äänet 20-18) päädyttiin perinteisen tavan mukaiseen joulurauhoitukseen. Kokouksessa sovittiin myös periaatteista kodan vuokrauksen suhteen. kts linkki Vanhemmat jutut - arkisto

Kokoukset: Vuosikokous 2005 Vuosikokous 2006/15.1.2006 Vuosikokous 2008/27.1.2008 Kesäkokous 2008/31.07.2008 31.7. Kesäkokouksessa päätettiin metsästykseen liittyvistä asioista. Rauhoitusalueena säilyy edelleen pururata ja sen ympäristö. Metsäkanalinnuista saa metsästää pyytä vapaasti sekä  yhden urosteeren ja urosmetson per jäsen. Muuten metsäkanalinnut ja peltopyy ovat rauhoitettuja. Joulun rauhoitusaika muuttuu siten että ns. joulurauha kestää jouluaaton ja joulupäivän ajan siis 24-25.12.2008. Tapaninpäivä on ikimuistoisista ajoista lähtien ollut perinteinen jouluajelu- sekä metsästyspäivä. Kokouksessa keskusteltiin ja äänestettiin asiasta. Tiukan äänestyksen jälkeen (äänet 20-18) päädyttiin perinteisen tavan mukaiseen joulurauhoitukseen. Kokouksessa sovittiin myös periaatteista kodan vuokrauksen suhteen. kts linkki Kesäkuu2008 Kotaprojekti valmistui ja siellä pidettiin avajaiset sekä samalla peijaiset.Kota sai ansaitsemaansa arvostusta kyläläisten ja juhlavieraiden osalta. Jatkossa kotaa tullaan vuokraamaan myös ulkopuolisille kaikenlaisiin tilaisuuksiin.   21.3.2008 Kevään kuluessa majanmäessä on rakennettu talkoilla uutta kotaa. Tukit ja puutavara on saatu lahjoituksena metsäsnomistajilta. Tarkoitus on saada rakennustyöt ja viimeistelut valmiiksi kesän aikana. Ensi syksyllä kota palvelee metsästäjiä taukotupana ja erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Kaikki halukkaat ovat tervetulleita kotatalkoisiin. Susia kuljeskelee edelleen runsaasti Hinnerjoen kylän ympäristössä. Laumoja on havaittu  useampia.   Paikallisessa Alasatakunta-lehdessä oli juttu aikaisemmin talvella kaadetusta sudesta. Siitä on tutkimuksissa löytynyt jäänteitä vanhoista hauleista.  Mahdollisesti sutta on ammutty jossain yhteydessä aiemminkin. Haavat olivat kuitenkin jo parantuneita eikä ole tiedossa milloin ja missä yhteydessä ampumatapaus olisi voinut sattua. Sudet liikkuvat pitkiä matkoja joten lienee mahdollista että ampuminen on tapahtunut jonkun häirikkösusijahdin yhteydessä jossain kauempana, kenties jopa Venäjällä asti.  Poliisi selvittää tapausta.    12.2.2008 Seuran metsämiehet susijahdissa, helmikuun alussa saimme pikaisen virka-apupyynnön osallistumisesta susijahtiin. Hinnerjoen ja Toman tien välimaastossa liikkui susilauma, josta yksi susi oli loukkaantunut, se kulki pysähdellen lauman perässä verta vuotaen Poliisi päätti lopettaa ko. suden eläinsuojelulain perusteella. Metsästäjät muodostivat passiketjun, johon susi saatiin myös ammuttua. Se lähetettiin RKTL:n tutkimuksiin jossa todettiin sen saaneen vertavuotavat vammansa lauman keskinäisessä yhteenotossa. Mahdollisesti lauma halusi karkoittaa ko. yksilön tai ei hyväksynyt sitä laumaan Seuran alueella kulkee säännölliseti ainakin kaksi erillistä susilaumaa.Koskeljärven-Honkilahden suunnalla on isompi noin 7 yksilön lauma.Pääosin kylän eteläpuolella kiertelee pienempi n. neljän suden lauma. Susilauman voi kohdata missä tahansa Hinnerjoen alueella, ne kuljeskelevat jopa aivat kylän keskustan läheisyydessä.